1000 kilometriä pohjoiseen oli ilmeisesti tarpeeksi, sillä
kun laskeskelin paluumatkalla neljän päivän aikana kertyneitä kilometrejä,
niitä oli tullut lähes 115! Sataviisitoista! What!?!? Kaksi kertaa kävin juoksemassa
poluilla, kaksi kertaa vaeltamassa, kerran suunnistamassa. Kun ensimmäisestä
34km juoksusta oli selvitty, tuumailin, että olipa hyvä, että pitkä lenkki tuli
tehtyä heti reissun alkuun. Kunnes kahden päivän päästä huomasin, että olimme
taivaltaneet lähes 39km pääsääntöisesti juosten. Näiden välissä ollut reipas kuntorastivisiitti
(btw, voitin kaikki…) tuntui vain lisäävän jalan syöntiä ja 39km jälkeen olo
oli sitä luokkaa, että matka olisi saanut vielä jatkua.
Vaikka somen perusteella saattaa näyttää siltä että treeniä
pukkaa joka tuutista ja koko ajan, todellisuudessa meno on edelleen vähän
laiskanpulskeaa. Nyt voi kuitenkin olla niin, että sen sijaan että olisin
kaivanut itselleni ihan kauhean syvän montun, kevään treenimäärät alkaa
pikkuhiljaa realisoitumaan. Se olisi mukavaa.
Muutaman päivän minitreeniloma on kyllä supertoimiva konsepti. Jos joku on valmis maksamaan kisailmoittautumisista satasia,
voisiko saman summan laittaa yhtä hyvin vaikka menopaluulippuun hyvien
juoksumaastojen äärelle? Vastaus on: Kyllä voi.