Lyhyt koonti välivuosista: kaikki tekemättömät asiat ovat edelleen tekemättöminä ja se että Pelkästään käppyröistä ja muusta datasta kiinnostuneille tällä blogilla ei tule olemaan mitään annettavaa, pitää vieläkin paikkansa.
Leukoja tässä välissä on mennyt parhaimmillaan kuusi. Havaittuani että vastaotteellakin nousee, olen saanut itseni tällä tyylillä ylös kolmesti. Kiipeily kiinnostaa edelleen ja hiihtokilometrien keräily on alkanut kuluvan talven osalta. Suunnistuskisoissa olen käynyt ihan SM-viestiä myöden ja gravelpyörä nosti vuoden pyöräkilometrit noin nollasta yli kahteentuhanteen. Ennen kesää en tiennyt, että pyöräily voi olla niin hauskaa. Seuraava missio on selvittää, kuinka monta työmatkapyörää on mahdollista laittaa verovähennyksiin.
Kesän menestyslaji oli swimrun, jossa lopputulokset olivat voitto, hopea, voitto, flunssa. Uskalsin osallistua myös elämäni neljänteen polkujuoksukisaan, Bodom Nightiin. Sekakäyttö on ollut hallittua ja mukavaa ja tulee saamaan jatkoa.
Tätä kirjoitusta tehdessä, olen syönyt yhden suklaalevyn. Enää sitä ei voi perustella viime viikon päälle kahdellasadalla hiihtokilometrillä. Mutta sillä voi, että suklaa on hyvää ja teki mieli. Vuosi saa jatkua hyväksi havaitun metodin avulla: tee asioita, jotka tekevät iloiseksi.
Tähän mennessä uhottua:
- Boulderointitaso seiskaksi (nyt noin 6b)
- Maastopyöräilyuran vakava harkinta (vain pyörä puuttuu)
- Perinteisen hiihtotekniikan opettelu
- Kesän kaikkien swimrunkisojen voitto
- Ja se perinteinen 10 leukaa tietysti
Jännityksellä jäämme odottamaan, pysyvätkö tavoitteet muuttumattomina, syntyykö tulosta ja tuleeko seuraava blogiteksti ulos ennen kahden vuoden määräaikaa.
